Varjotekoäly hiipii yritykseen, jos johto ei tarjoa tekoälytyökaluja
Kun yritys ei tarjoa tekoälytyökaluja työntekijät ottavat käyttöön omiaan. Näin syntyy varjotekoälyä, ja yrityksen data voi päätyä palveluihin, joista johto ei tiedä. Hallittu käyttöönotto vaatii johdon sitoutumista, henkilöstön koulutusta, avointa tekoälystrategiaa ja eheää dataa, jonka ERP-järjestelmä kokoaa yhteen paikkaan. Lemonsoftin teknologiajohtaja Janne Tammi ja myyntijohtaja Jarno Lehikoinen pohtivat LemonPod-jaksossa, mitä tekoälyn hyödyntäminen pk-yritykseltä edellyttää vuonna 2026
Kuinka moni yrityksesi työntekijöistä käytti tekoälyä tänään? Lisenssien määrä ei kerro sitä. Vaikka vastaus olisi ”ei kukaan”, osa työntekijöistä saattaa käyttää omia työkalujaan johdon tietämättä.
Lisenssi ei tee yrityksestä tekoälyn käyttäjää
Moni yritys ostaa työntekijöilleen tekoälylisenssit, toteaa saaneensa tekoälyn käyttöön ja jättää asian siihen. Tilastot laskevat yrityksen tekoälyn käyttäjäksi, vaikka työkalu ei muuta kenenkään työpäivää.
"Kun sanotaan, että jollain alalla 30 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä, siihen lukuun mahtuu paljon sellaista käyttöä, joka ei tee tekoälystä oikeasti työkaveria", Janne Tammi toteaa.
Todellinen tekoälymurros vaatii Tammen mukaan koulutettua käyttöä, aikaa opiskeluun ja koko organisaation sitoutumista johdosta lähtien. Koska tekoäly aiheuttaa kustannuksia ja muuttaa prosesseja, johdon pitää käsitellä sitä strategisena asiana samalla vakavuudella kuin muita liiketoiminnan investointeja.
Yritys maksaa ilmaisesta AI-työkalusta datallaan
Tekoälyratkaisujen hallinta ja vastuut kuuluvat yrityksen johdolle. Jos johto ei linjaa asiaa, yritykseen syntyy varjotekoälyä.
"Jos yritys ei ota tekoälytyökaluja käyttöön eikä tarjoa niitä, työntekijät alkavat ottaa omia työkaluja käyttöön", Tammi varoittaa.
Ilmaisissa tekoälytyökaluissa käyttäjä maksaa datallaan. Palveluntarjoaja voi käyttää syötettyä tietoa mallien kehittämiseen, jolloin yrityksen liiketoimintakriittinen tieto päätyy koulutuskäyttöön ilman, että kukaan on tehnyt siitä päätöstä.
Ratkaisuksi Tammi esittää avointa ja selkeää tekoälystrategiaa, joka antaa työntekijöille mahdollisuuden kokeilla tekoälyä ilman korkeita kynnyksiä. Kun yritys maksaa työkaluista, se voi Tammen mukaan rajata datansa koulutuskäytön ulkopuolelle. Jaksossa Tammi ja Lehikoinen käyvät läpi myös suurten toimijoiden datakäytäntöjen eroja, jotka kannattaa selvittää ennen työkalun valintaa.
Lemonsoft on suomalainen ERP-toimittaja, jonka tekoälykehitystä sama periaate on ohjannut alusta asti. Asiakkaan data kuuluu asiakkaalle, eikä Lemonsoft koske siihen ilman asiakkaan erikseen antamaa lupaa. Samat linjaukset ohjaavat myös Lemonsoftin tietoturvaa.
"Jos tekoälyä ei voida tehdä tietoturvallisesti ja niin, että asiakkaan dataa ei käytetä koulutukseen, sitten sitä ei tehdä", Tammi kiteyttää.
ERP kokoaa datan, jota tekoäly tarvitsee
Tekoäly ei toimi ilman dataa. ERP-järjestelmä pitää sisällään koko liiketoiminnan datan ja integroituu järjestelmiin, joiden tietoja se ei itse tallenna. Siksi toiminnanohjausjärjestelmästä tulee luonteva kiinnityspiste, jonka kautta yritys voi johtaa ja ennustaa liiketoimintaansa tekoälyn avulla.
Vuonna 2026 tilanteen muuttivat agenttiset työkalut, jotka vastaamisen lisäksi tekevät asioita käyttäjän puolesta. Kuka tahansa voi ilman teknistä osaamista kysyä luonnollisella kielellä, paljonko myimme tässä kuussa ja paljonko todennäköisesti myymme ensi kuussa, ja vastaus syntyy suoraan ERP-datasta. Lehikoinen kertoo tarkemmin, miten tekoäly vastaa kysymyksiin ERP- ja talousdatasta.
Muutos ulottuu koko organisaatioon. Aiemmin liiketoimintajohdon idea vaati toteutuakseen IT-lähtöisen tekijän ja sääntöpohjaisen sovelluksen, joka pysyi määriteltyjen rajojen sisällä.
Tammen mukaan nyt riittää, että tekoäly on yhdistetty yrityksen dataan ja strategisiin dokumentteihin. Silloin johdon vision voi jalkauttaa käytännön toteutukseksi yhdellä promptilla, ja kuka tahansa työntekijä voi rakentaa itselleen työkaluja yrityksen tietoturvasääntöjen puitteissa.
Hallusinaatiot vähenevät, kun data pysyy eheänä
Tekoäly rakentaa vastauksensa sana kerrallaan todennäköisyyslaskennan perusteella. Jos laskenta ajautuu väärälle polulle, malli valitsee vääriä sanoja ja syntyy hallusinaatio.
Tehokkaimmin hallusinaatioita vähentää datan eheys, eli tieto pysyy aina samassa muodossa ja tekoäly lukee sen samalla tavalla esimerkiksi MCP-rajapinnan kautta. ERP tekee tästä työstä raskaimman osan, koska se pitää liiketoimintadatan rakenteisena ja yhdenmukaisena.
Tammi nostaa esiin myös inhimillisen riskin. Tekoäly saa käyttäjän tuntemaan, että hän tietää kaikesta kaiken. Tekoälyn vastausten kriittinen arviointi vaatii substanssiosaamista ja oman alan ymmärrystä.
Miten tunnistat luotettavan ohjelmistotoimittajan
Kuka tahansa voi nykyään vibekoodata toimivan näköisen ohjelmiston. Tammen esimerkissä Yhdysvalloista vibekoodatun tuotteen tietokantaratkaisu voi kaatua jo parinkymmenen asiakkaan kohdalla. Omien järjestelmien koodaamista tekoälyllä käsittelimme artikkelissa milloin tekoälyllä koodattu ERP riittää ja milloin ei.
Tammen mukaan käytännön mittareina toimivat asiakasmäärä ja tapa, jolla toimittaja puhuu tietoturvasta. Paljon selviää, kun toimittajalta kysyy, mikä on sen suurin asiakas ja paljonko asiakkaalla on käyttäjiä ja päivittäistä käyttöä. Jos vastaus on kymmenen käyttäjää ja tuote on tehty tänä vuonna, valintaa kannattaa harkita uudelleen. Asiakkaalle ei saa koskaan jäädä tunnetta, ettei toimittaja kerro kaikkea. Vaihtoehtoja vertaillessa apuna on myös Lemonsoftin ERP-hankintaopas.
Tekoäly helpottaa myös ERP-muutosta
Tammen mukaan vakava tekoälyn käyttöönotto alkaa epämukavasta kysymyksestä: miten me oikeasti toimimme nyt? Jokaisen yrityksen, joka haluaa ottaa tekoälyn tosissaan käyttöön, pitää pystyä kuvaamaan nykytilansa. Lemonsoftiin kuuluvalla Registalla liiketoimintaprosessit voi kuvata tarkasti ja muuntaa kuvaukset tekoälyn tulkittaviksi.
Vakiomuotoiset prosessikuvaukset muuttavat myös järjestelmävaihdon luonnetta. Tekoäly auttaa sitomaan eri järjestelmien prosessit yhteen ja siirtämään datan uuteen järjestelmään aiempaa tehokkaammin, mikä helpottaa käyttöönottoa asiakkaan päässä. Jos ERP-vaihto on ajankohtainen, olemme koonneet ohjeet siihen, miten siirryt vanhasta ERPistä moderniin. Kesäkuun webinaarin pohjalta kirjoitimme lisäksi, miksi tekoäly muuttaa ERP-projektit.
Jakson lopussa Lehikoinen kehottaa yrityksiä valitsemaan luotettavan ja osaavan kumppanin ja hyppäämään kyytiin, koska kehitysvauhti on ollut kova. Sen jälkeen alun kysymykseen, kuinka moni työntekijöistä käytti tekoälyä tänään, alkaa tulla toisenlaisia vastauksia.
Koko keskustelun tekoälystä, ERPin roolista ja agenttisista työkaluista voit kuunnella LemonPod-jaksosta ERP ja tekoäly – miten AI muuttaa yritysten toimintaa.
Haluatko nähdä, miten Lemonsoft ERP ja tekoäly toimivat yhdessä käytännössä? Varaa maksuton demo
Usein kysytyt kysymykset
Mitä varjotekoäly tarkoittaa? Varjotekoälyllä tarkoitetaan tekoälytyökaluja, joita työntekijät käyttävät työssään ilman yrityksen hyväksyntää tai tietoa. Varjotekoäly syntyy usein silloin, kun yritys ei tarjoa omia työkaluja eikä linjaa niiden käyttöä. Riskinä on, että yrityksen tietoja syötetään ilmaisiin palveluihin, jotka voivat käyttää dataa mallien koulutukseen.
Miten tekoäly muuttaa ERP-järjestelmiä vuonna 2026? Suurin muutos on agenttinen tekoäly, joka hakee tiedon, analysoi tilanteen ja tekee toimenpiteitä käyttäjän puolesta. ERP-järjestelmästä tulee tekoälyn data-alusta, jonka kautta liiketoimintaa voi johtaa ja ennustaa luonnollisella kielellä. ERP-toimittajan pitää tukea asiakkaan tekoälystrategiaa ja kytkeä järjestelmä yrityksen omiin tekoälytyökaluihin.
Mitä tekoälyn käyttöönotto pk-yrityksessä vaatii? Käyttöönotto vaatii johdon sitoutumista, työntekijöiden koulutusta ja aikaa opiskeluun sekä selkeän tekoälystrategian, joka määrittää sallitut työkalut ja datan käytön rajat. Hyvä lähtökohta on käydä läpi omat prosessit ja etsiä manuaaliset työvaiheet, kuten tietojen siirtely järjestelmästä toiseen, Excelien yhdistely ja käsin tehtävä seuranta. Ne kannattaa kuvata ja automatisoida ensin.
Meillä on hajautunut dataongelma. Miten data yhdistetään ennen tekoälyn käyttöönottoa? Tekoäly tarvitsee eheää, samassa muodossa pysyvää dataa. ERP-järjestelmä ratkaisee hajautuneen datan ongelman kokoamalla liiketoiminnan tiedot yhteen paikkaan ja integroitumalla järjestelmiin, joiden tietoja se ei itse tallenna. Kun data kulkee rakenteisena esimerkiksi MCP-rajapintojen kautta, tekoälyn vastaukset paranevat ja hallusinaatiot vähenevät.
Kuka vastaa tekoälyratkaisuista yrityksessä? Vastuu kuuluu johdolle, koska tekoäly aiheuttaa kustannuksia, muuttaa prosesseja ja koskettaa yrityksen ydindataa. Ilman johdon linjaamaa strategiaa työntekijät ottavat käyttöön omia, usein ilmaisia työkaluja, joissa data voi päätyä mallien koulutuskäyttöön. Avoin tekoälystrategia ja yrityksen tarjoamat, hallitut työkalut ehkäisevät ongelman.