Milloin tekoälyllä koodattu ERP riittää ja milloin ei?
ERP-projekteja pidetään yleisesti hitaina ja vaikeina. Silti toimivan tuotannonohjausjärjestelmän voi rakentaa tekoälyn avulla parissa päivässä, kun tietää tarkalleen, mitä haluaa. Moni pk-yritys vibekoodaa omia työkalujaan, mutta riittääkö itse rakennettu järjestelmä pidemmän päälle?
Vastaus riippuu käyttötarkoituksesta. Itse koodattu järjestelmä riittää rajattuun tarpeeseen, kuten yksittäiseen tuotannon- tai varastonhallintatyökaluun. Kun järjestelmässä käsitellään talous- tai henkilötietoja, yritys kasvaa tai järjestelmän täytyy toimia yhdessä muiden ohjelmistojen kanssa, valmis ERP-järjestelmä on varmempi valinta.
Vibekoodauksella tarkoitetaan ohjelmiston rakentamista tekoälyn avulla niin, että tekijä kuvailee haluamansa toiminnot tavallisella kielellä ja tekoäly kirjoittaa koodin. Tekijän ei tarvitse osata ohjelmoida itse.
Milloin oma vibekoodattu järjestelmä riittää?
Tekoälyllä koodattu järjestelmä toimii parhaiten, kun tarve on tarkasti rajattu. Jos mikään valmis paketti ei istu omaan tuotannonohjaukseen tai varastonhallintaan, oma ratkaisu voi olla nopea ja kustannustehokas tapa päästä liikkeelle. Järjestelmään tulevat vain ne ominaisuudet, joita yritys oikeasti käyttää.
Mitä tapahtuu, kun yritys kasvaa?
Yksinkertainen järjestelmä, jonka yksi ihminen on rakentanut ja jota yksi ihminen ylläpitää, on haavoittuvainen. Jos tekijä vaihtaa työpaikkaa, järjestelmän osaaminen lähtee hänen mukanaan. Lemonsoftin CTO Janne Tammi kuvaa tilannetta näin:
”Työntekijämäärän kasvaessa myös tarpeet kasvavat. Sovellusnäkökulmasta tietosuoja- ja tietoturva-asiat vaativat jatkuvaa huomiota, puhumattakaan järjestelmän skaalautumisesta muuttuvan liiketoiminnan tarpeisiin. Yhtäkkiä huomataankin, että ollaan rakentamassa omaa softakehitysyksikköä ja vaivalla hankittu pääoma meneekin kasvun asemesta softan kehitykseen.”
Laskutus, kirjanpito, henkilöstöhallinto ja toimitusketjun hallinta integraatioineen kuuluvat laajaan toiminnanohjausjärjestelmään, ja ne vaativat enemmän kuin yksittäinen tuotannonhallintatyökalu. Niihin kohdistuu lakisääteisiä vaatimuksia, niissä liikkuu arkaluontoisia tietoja ja niiden täytyy toimia luotettavasti yhteen muiden järjestelmien kanssa vuodesta toiseen. Valmiissa ERP-järjestelmässä toimittaja huolehtii tietoturvasta ja integraatioista osana palvelua.
Miksi tekoälyosaamista kannattaa rakentaa joka tapauksessa?
Vaikka valmis järjestelmä olisi oikea valinta, tekoälyn käytön opettelusta on hyötyä joka tapauksessa. Yritys, joka tuntee omat prosessinsa, saa irti enemmän mistä tahansa järjestelmästä. Se tunnistaa nopeammin, milloin työkalu ei enää palvele, ja osaa vaatia oikeita asioita seuraavassa hankinnassa.
Pitkällä aikavälillä tekoälyn hyöty kertyy siitä, että työkaverit jakavat kokeilunsa ja oppinsa keskenään. Jos jokainen käyttää tekoälyä omissa oloissaan, samat virheet toistuvat eikä hyvä käytäntö leviä tekijäänsä pidemmälle.
Mitä selvittää ennen ERP-hankintaa?
Ennen hankintapäätöstä on hyvä selvittää, mihin yritys todella tarvitsee räätälöidyn ratkaisun ja mihin riittää valmis ERP-järjestelmä. Jos järjestelmä on jo talossa, tarkista myös, käytetäänkö sitä oikeasti vai maksaako yritys ominaisuuksista, joita kukaan ei avaa.
Vastaukset löytää, kun tuntee oman liiketoimintansa ja sen prosessit. Toimittajalta kannattaa kysyä epämukavatkin kysymykset ennen allekirjoitusta, esimerkiksi mitä ylläpito maksaa vuosittain ja miten järjestelmä mukautuu, kun yritys kasvaa.
Itse koodattu järjestelmä sopii hyvin yhden rajatun tarpeen ratkaisemiseen, ja sen rakentaminen opettaa yritykselle paljon omista prosesseista. Kun järjestelmän pitää kantaa koko liiketoimintaa laskutuksesta henkilöstöhallintoon, ylläpidon ja tietoturvan vastuu kasvaa yhdelle ihmiselle liian suureksi. Silloin valmis toiminnanohjausjärjestelmä vapauttaa resurssit kasvuun.
Tekoälyä osaava yritys saa enemmän irti myös valmiista ERP:stä. Lemonsoft on suomalainen ohjelmistoyhtiö, joka kehittää toiminnanohjausjärjestelmää teollisuuden ja tukkukaupan yrityksille. Lemonsoftin tekoälyominaisuuksiin kuuluu MCP-rajapinta, jonka kautta yrityksen oma data on käytettävissä esimerkiksi Claude-, ChatGPT-, Copilot-, Gemini- tai Grok-istunnossa. Voit kysyä vaikkapa, mitkä asiakkaat ovat tilanneet tänä vuonna vähemmän kuin viime vuonna, ilman valmiiksi rakennettua raporttia.
Haluatko nähdä miten Lemonsoftin ERP toimii tekoälyn kanssa? Varaa maksuton demo >>
Usein kysytyt kysymykset
Mitä vibekoodaus tarkoittaa? Vibekoodauksessa ohjelmisto rakennetaan tekoälyn avulla niin, että tekijä kuvailee haluamansa toiminnot tavallisella kielellä ja tekoäly kirjoittaa koodin. Menetelmällä syntyy nopeasti toimivia työkaluja myös ilman ohjelmointitaitoja.
Voiko pk-yritys rakentaa oman toiminnanohjausjärjestelmän vibekoodauksella? Yksinkertaisen tuotannonhallinta- tai varastonhallintajärjestelmän voi rakentaa tekoälyn avulla nopeasti ja edullisesti. Laajempi ERP-kokonaisuus, johon kuuluu kirjanpito, laskutus, henkilöstöhallinto ja integraatiot muihin järjestelmiin, edellyttää ammattimaista toteutusta ja ylläpitoa.
Mitä riskejä vibekoodattuun toiminnanohjausjärjestelmään liittyy? Suurin riski liittyy ylläpitoon. Jos järjestelmän rakentanut henkilö lähtee yrityksestä, hänen osaamisensa lähtee mukana, eikä kukaan välttämättä osaa korjata tai kehittää järjestelmää. Lisäksi itse koodattuun ratkaisuun voi jäädä tietoturva-aukkoja, eikä järjestelmä välttämättä skaalaudu, kun käyttäjiä, tuotteita ja integraatioita tulee lisää.
Milloin kannattaa valita valmis ERP vibekoodatun ratkaisun sijaan? Valmis ERP sopii, kun järjestelmässä käsitellään henkilö- tai taloustietoja, kun yritys työllistää useamman henkilön tai kun järjestelmän täytyy integroitua muihin ohjelmistoihin. Näissä tilanteissa ylläpito, tietoturva ja jatkokehitys ovat ammattimaisen toimittajan vastuulla.
Miten tekoäly liittyy ERP-järjestelmään? ERP kerää yrityksen liiketoimintadatan yhteen paikkaan. Tähän dataan kytketty tekoäly hakee tietoa, analysoi tilanteita ja tukee päätöksentekoa luonnollisella kielellä. Luotettavat vastaukset edellyttävät laadukasta dataa.