Varjotekoäly tarkoittaa työkaluja, joita työntekijät ottavat käyttöön omin päin, kun yritys ei tarjoa tekoälytyökaluja. Tekoälyn käyttöönotto vaatii johdon sitoutumista, työntekijöiden koulutusta, avointa tekoälystrategiaa ja eheää dataa. ERP-järjestelmä kokoaa liiketoiminnan datan yhteen paikkaan ja toimii siksi tekoälyn hyödyntämisen perustana. Lemonsoftin teknologiajohtaja Janne Tammi ja myynti- ja markkinointijohtaja Jarno Lehikoinen käyvät tuoreessa LemonPod-jaksossa läpi, mitä tekoälyn hyödyntäminen pk-yritykseltä edellyttää vuonna 2026.
Kuinka moni yrityksesi työntekijöistä käytti tekoälyä tänään? Lisenssien määrä ei vastaa tähän kysymykseen. Ja vaikka vastaus olisi "ei kukaan", osa työntekijöistä saattaa käyttää omia työkalujaan, joista johto ei tiedä.
Moni yritys ostaa työntekijöilleen tekoälylisenssit ja toteaa, että nyt meillä on tekoäly. Siihen se jää. Tilastot laskevat yrityksen tekoälyn käyttäjäksi, vaikka työkalu ei muuta kenenkään työpäivää.
"Kun sanotaan, että jollain alalla 30 prosenttia yrityksistä käyttää tekoälyä, siihen lukuun mahtuu paljon sellaista käyttöä, joka ei tee tekoälystä oikeasti työkaveria", Janne Tammi toteaa.
Todellinen tekoälymurros vaatii Tammen mukaan koulutettua käyttöä, aikaa opiskeluun ja koko organisaation sitoutumista johdosta lähtien. Tekoäly aiheuttaa kustannuksia ja muuttaa prosesseja, joten sitä pitää käsitellä strategisena asiana, samalla vakavuudella kuin muut liiketoiminnan investoinnit.
Tekoälyratkaisujen hallinta ja vastuut kuuluvat yrityksen johdolle. Kun johto ei linjaa asiaa, syntyy varjotekoälyä.
"Jos yritys ei ota tekoälytyökaluja käyttöön eikä tarjoa niitä, työntekijät alkavat ottaa omia työkaluja käyttöön", Tammi varoittaa.
Ilmaisten tekoälytyökalujen idea perustuu siihen, että data toimii valuuttana. Mitä enemmän työkalua käyttää, sitä enemmän dataa palveluntarjoaja saa mallien kehittämiseen. Yrityksen liiketoimintakriittinen tieto voi päätyä koulutuskäyttöön ilman, että kukaan on tehnyt siitä päätöstä.
Ratkaisuksi Tammi tarjoaa avointa ja selkeää tekoälystrategiaa, jossa yritys antaa työntekijöille mahdollisuuden kokeilla tekoälyä ilman liian suuria portaita. Kun yritys maksaa työkaluista, data voidaan Tammen mukaan rajata koulutuskäytön ulkopuolelle. Tammi ja Lehikoinen käyvät jaksossa läpi myös suurten toimijoiden datakäytäntöjen eroja, jotka kannattaa selvittää ennen työkalun valintaa.
Lemonsoft on suomalainen ERP-toimittaja, jonka tekoälykehitystä sama periaate on ohjannut alusta asti. Asiakkaan data on vain asiakkaan dataa, eikä siihen kosketa ilman erikseen annettua lupaa.
"Jos tekoälyä ei voida tehdä tietoturvallisesti ja niin, että asiakkaan dataa ei käytetä koulutukseen, sitten sitä ei tehdä", Tammi kiteyttää.
Lue lisää Lemonsoftin tietoturvaperiaatteista >> ja tekoälystä Lemonsoftissa >>.
Tekoäly ei toimi ilman dataa. ERP-järjestelmä pitää sisällään koko liiketoiminnan datan ja integroituu järjestelmiin, joiden tietoja se ei itse tallenna. Siksi toiminnanohjausjärjestelmä toimii luontevana kiinnityspisteenä, jonka kautta tekoälyllä johdetaan ja ennustetaan liiketoimintaa.
Agenttiset työkalut muuttivat tilanteen vuonna 2026. Aiemmin tekoäly toimi vastausautomaattina, nyt agentti tekee asioita käyttäjän puolesta. Kuka tahansa ilman teknistä osaamista voi kysyä luonnollisella kielellä, paljonko myimme tässä kuussa ja paljonko todennäköisesti myymme ensi kuussa. Vastaus syntyy suoraan ERP-datasta.
Muutos ulottuu koko organisaatioon. Liiketoimintajohdon ideat vaativat aiemmin IT-lähtöisen tekijän ja sääntöpohjaisen sovelluksen, joka pysyi määriteltyjen rajojen sisällä. Tammi kuvaa uuden tilanteen. Kun tekoäly on yhdistetty yrityksen dataan ja strategisiin dokumentteihin, johdon vision jalkauttaminen käytännön toteutuksiin onnistuu yhdellä promptilla. Ja kuka tahansa työntekijä voi luoda itselleen työkaluja yrityksen tietoturvasääntöjen puitteissa ja parantaa omaa tekemistään.
Tekoäly rakentaa vastauksensa sana kerrallaan todennäköisyyslaskennan perusteella. Kun laskenta ajautuu väärälle polulle, malli arvaa väärät sanat ja syntyy hallusinaatio.
Tehokkaimmin hallusinaatioita vähentää datan eheys. Tieto pysyy aina samassa muodossa ja luettavissa samalla tavalla, esimerkiksi MCP-rajapintojen kautta. Datan eheydessä ERP tekee raskaan työn, koska se pitää liiketoimintadatan rakenteisena ja yhdenmukaisena.
Tammi nostaa esiin myös inhimillisen riskin. Tekoäly saa käyttäjän tuntemaan, että hän tietää kaikesta kaiken. Tekoälyn vastauksen kriittinen arviointi vaatii substanssiosaamista ja oman alan ymmärrystä.
Kuka tahansa voi nykyään vibekoodata toimivan näköisen ohjelmiston. Tammi kertoo esimerkin Yhdysvalloista: vibekoodatun tuotteen tietokantaratkaisu voi kaatua jo parinkymmenen asiakkaan kohdalla.
Tammen mukaan käytännön mittareina toimii asiakasmäärä ja tapa, jolla toimittaja puhuu tietoturvasta. Yksinkertainen kysymys toimittajalle kertoo paljon: mikä on suurin asiakkaanne, paljonko heillä on käyttäjiä ja päivittäistä käyttöä? Jos vastaus on kymmenen käyttäjää ja tuote on tehty tänä vuonna, kannattaa miettiä. Asiakkaalle ei saa koskaan jäädä oloa, että toimittaja ei kerro kaikkea.
Vakava tekoälyn käyttöönotto alkaa epämukavasta kysymyksestä: miten me oikeasti toimimme nyt? Tammen mukaan jokaisen yrityksen, joka haluaa ottaa tekoälyn tosissaan käyttöön, pitää pystyä kuvaamaan nykytilansa. Lemonsoftin kyljessä liiketoimintaprosessit voi kuvata tarkasti Registalla >>, ja kuvatut prosessit voidaan muuntaa tekoälyn tulkittaviksi.
Vakiomuotoiset prosessikuvaukset muuttavat myös järjestelmävaihdon luonnetta. Tekoäly auttaa sitomaan eri järjestelmien prosessit yhteen ja tuomaan datan uuteen järjestelmään aiempaa tehokkaammin, jolloin käyttöönottokokemus helpottuu asiakkaan päässä. Jos ERP-vaihto on ajankohtainen, näin siirryt vanhasta ERPistä moderniin >>.
Kesäkuun webinaariblogissa >> käsittelimme tarkemmin, miksi tekoäly muuttaa ERP-projektit.
Lopputulos valuu aina asiakkaalle. Lehikoinen tiivistää jakson lopussa, että asiakkaan kannattaa valita luotettava ja osaava kumppani ja hypätä kyytiin, koska kehitysvauhti on ollut kova. Sen jälkeen alun kysymykseen, kuinka moni työntekijöistä käytti tekoälyä tänään, alkaa tulla toisenlaisia vastauksia.
Koko keskustelu tekoälystä, ERPin roolista ja agenttisista työkaluista on kuunneltavissa LemonPod-jaksossa "ERP ja tekoäly – miten AI muuttaa yritysten toimintaa"
Miten tekoäly muuttaa ERP-järjestelmiä vuonna 2026?
Suurin muutos on agenttinen tekoäly, joka hakee tiedon, analysoi tilanteen ja tekee toimenpiteitä käyttäjän puolesta. ERP-järjestelmästä tulee tekoälyn data-alusta, jonka kautta liiketoimintaa johdetaan ja ennustetaan luonnollisella kielellä. ERP-toimittajan pitää tukea asiakkaan tekoälystrategiaa ja kytkeä järjestelmä yrityksen omiin tekoälytyökaluihin.
Mitä tekoälyn käyttöönotto pk-yrityksessä vaatii?
Käyttöönotto vaatii johdon sitoutumista, työntekijöiden koulutusta ja aikaa opiskeluun sekä selkeän tekoälystrategian, joka määrittää sallitut työkalut ja datan käytön rajat. Hyvä lähtökohta on käydä läpi omat prosessit ja etsiä manuaaliset työvaiheet, kuten tietojen siirtely järjestelmästä toiseen, Excelien yhdistely ja käsin tehtävä seuranta. Ne kannattaa kuvata ja automatisoida ensin.
Meillä on hajautunut dataongelma. Miten data yhdistetään ennen tekoälyn käyttöönottoa?
Tekoäly tarvitsee eheää, samassa muodossa pysyvää dataa. ERP-järjestelmä ratkaisee hajautuneen datan ongelman kokoamalla liiketoiminnan tiedot yhteen paikkaan ja integroitumalla järjestelmiin, joiden tietoja se ei itse tallenna. Kun data kulkee rakenteisena esimerkiksi MCP-rajapintojen kautta, tekoälyn vastaukset paranevat ja hallusinaatiot vähenevät.
Kuka vastaa tekoälyratkaisuista yrityksessä?
Vastuu kuuluu johdolle, koska tekoäly aiheuttaa kustannuksia, muuttaa prosesseja ja koskettaa yrityksen ydindataa. Ilman johdon linjaamaa strategiaa työntekijät ottavat käyttöön omia, usein ilmaisia työkaluja, joissa data voi päätyä mallien koulutuskäyttöön. Tätä kutsutaan varjotekoälyksi. Avoin tekoälystrategia ja yrityksen tarjoamat, kontrolloidut työkalut poistavat ongelman.