Miksi käyttöliittymän pitää olla helppo?

Tyhmäkö kysymys? Tottakai sen pitää olla helppo, kaikkihan sitä sanoo! Mutta miksisen pitää olla helppo? Tähän löytyy vastaus tutkimalla sitä, miten ihmisaivot toimii.

Järjestelmä 1 ja 2

Psykologiassa ryhmitellään aivojen käyttökapasiteetti ”järjestelmään 1 ja 2”. Järjestelmä 1 on nopea ja automaattinen, alitajuntasi. Järjestelmä 2 on hidas ja sen käyttö vaatii vaivaa.

Jos muusikko soittaa tiettyä melodiaa uudestaan ja uudestaan, ajan saatossa se iskostuu niin sanottuun ”lihasmuistiin”. Toki, eihän lihaksilla ole muistia, mutta muusikon alitajunnassa on muistissa kaikki ne signaalit, joita täytyy lähettää tietyssä järjestyksessä lihaksille, jotka muuttavat käsien ja sormien (miksei jalkojenkin) liikkeet musiikiksi, edellä mainituksi tutuksi melodiaksi. Tärkeä osa tästä on muistaa, että muusikon ei tarvitse edes ajatella tämän melodian soittoa, koska se tulee aivojen järjestelmästä 1.

Miksi sitten uuden melodian opettelu on hankalempaa, kuin vanhan tutun soittaminen? Tähän löytyy yksinkertainen vastaus: järjestelmä 1 ei tiedä, mitä pitää tehdä. Tällöin muusikon täytyy alkaa ajattelemaan aktiivisemmin, käyttämään järjestelmää 2. Tämän käyttö on aikaa vievä prosessi, koska järjestelmä 2:lla ei ole niin isoa muistikapasiteettiä (tutkimuksien mukaan järjestelmä 2 muistaa noin 4-5 asiaa kerrallaan) käyttääkseen sitä hyväksi muistaakseen juuri opitun asian ulkomuistista. Tämän takia muusikon täytyy käyttää aikaa ja ajatusta uuden melodian opettelemiseen, jotta se iskostuisi lihasmuistiin, järjestelmään 1.

Miten tämä liittyy käyttöliittymiin?

No miten tämä sitten liittyy ollenkaan käyttöliittymiin ja niiden suunnitteluun?

Käyttäessään ja opetellessaan uutta tietokonesovellusta, käyttäjä käyttää aivojen järjestelmää 2. Sen käyttäminen vaatii ajatustyötä, vaivannäköä. Se on monesta epämukavaa ja epämukavien asioiden teko ei pidemmän päälle ole, no, mukavaa. Tämä voi johtaa siihen, että käyttäjä lopettaa sovelluksen käytön ja vaihtaa sen helpompaan. Itse käyttöliittymän tekijä, yritys, ei tätä tietenkään halua, koska se vie pois asiakkaita.

Tietenkin, kun on käyttänyt kauan sovellusta vaikealla käyttöliittymällä, käyttäjän aivojen järjestelmä 1 tekee suurimman osan työstä, eli käyttäjä osaa käyttää sitä ulkomuistista. Tämä ei kuitenkaan ole hyvä asia, koska kaikki käyttäjät eivät ole halukkaita käymään läpi sitä opetteluprosessia, käyttämään järjestelmää 2, koska se on epämukavaa. Tarkoittaa siis sitä, että sovelluksen myyminen uusille asiakkaille on huomattavan paljon vaikeampaa.

Kun suunnittelet, suunnittele kaikille

Sovellusta ja sen käyttöliittymää suunnitellessa on otettava huomioon kaikki. Sanotaan aina, että yrityksen pitää tiedostaa kohderyhmänsä, mutta käyttöliittymäsuunnittelussa ei täydy ajatella, että sovellusta tulee käyttämään vain tietty kohderyhmä. Vaikkakin kyseessä olisikin esimerkiksi päivittäisesti tietokoneella työtä tekeviä ihmisiä, käyttäjät ovat silti ”vain ihmisiä”. Kaikkiin pätee sama sääntö muistikapasiteetin ja järjestelmä 1:n ja 2:n käyttö.

Suunnittelemalla käyttöliittymä niin, että sen käyttö tai opettelu ei vaadi suurta ponnistelua järjestelmältä 2, siltä aivojen aktiiviselta muistikapasiteetiltä, voidaan suurella todennäköisyydellä huokaista helpotuksesta, kun asiakaspalaute on positiivista. Tämä tietysti sen takia, koska sovelluksen käyttö on mukavaa ja se on mukavaa siksi, koska se ei vaadi suurta aivotyötä ja samaan aikaan pystyy jopa ajattelemaan jotain muutakin!

Täytyy siis pitää mielessä, että isolle osalle ihmisistä ajatteleminen on epämukavaa. Päivittäisen työn työkalut täytyy suunnitell niin, että sen käyttö ei ole epämukavaa, eli siihen ei tarvitse käyttää niin paljon energiaa ajattelemaan kuinka se toimii.

Jussi Saarela
Web-ohjelmoija